Menen aamulinkkarilla kouluun ja Jaako tulee kahdeksi kylille ja siitä sitten jatkamme jokivartta alaspäin. Jaakko ei haluaisi Kasinista luopua, porojen takia, mutta minä olen kyllä jo jotenkin väsynyt tähän vastuuseen ja huolehtimiseen. Taitaapi Jaako muutenkin koiraa kaivata...
Ihmettelen kyllä! Viime yönä heräsin, kun Jaakko k u i s k a t e n torui Kasinia, joka oli syönyt ukon faalukorvin kokonaan, muovikuorineen päivineen. Oli makkara unohtunut pöydälle. Vain muutama parin sentin suikale oli itse syöty. Sitten ihmettelen kyllä vielä sitä, kun Kasin muka minun turviin vintille sängyn viereen juoksi.
Huomenna saa mennä kotiinsa.
Ääneni olen menettänyt pitkästä aikaa. Kaikki taudit nyt iskee, kun ei ole vastustuskykyä ollenkaan sen keuhkokuumeen jälkeen. Jotenkin vetää ärtyisäksi tämä tällainen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti