keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Päivittelyä

Onpa ollut oikein kunnon talvituiskumyräkkäpäivä! Illalla jo alkoivat valot vilkkua ja sisälle kuului, kun ulkona tuuli ulisi. Tämä on kyllä todella tyyni paikka--yleensä. Usein päätiellä hämmästyy, että näinkö onkin ilma liikkuvalla tuulella, kun kotopihassa aivan on rauhaisaa ollut. Ylimuoniossa asuimme korkealla, tuulien tuiverruksessa. Jaakko pelkäsi harva se päivä, että katto irtoaa. Usein pakenimme kellariin nukkumaan, kun tuuli raivosi, narisutti seiniä ja heitteli oksia ikkunoihin. Täällä on toisin. Tosin eilen puhalsi puhuri järveltä päin ja suoraan kotopesäämme. Ja se jatkoi riehumistaan, lunta viskoi.

Aamulla hyppäsi pupu pöksyyn, enkä uskaltanut lähteä ajamaan töihin. Jaakko-kulta heti tarjoutui kuskaamaan. Onneksi lähti. Oli kyllä tie hukassa!Lunta tuiskusi ja tuuli pyöritteli sitä ympäriinsä. Ylimuoniossa Jaakko tuumasi, että onkohan Jussankarkian katto pysynyt paikoillaan...

Nyt Jaakko ja naapurin ukko vetävät poroaitaa jossakin tuolla naapurin ja meidän metsämaiden tuntumassa. Pimeässä, otsalamppujen valossa, tuiskussa ja tuulessa. Extreme erämaaelämää! Eilen porot kaivelivat takapihalla, Kasin haukkui ja elukat vain toljottivat, että oo hilijjaa. Naapurin emäntä oli itku silmässä kertonut Jaakolle, että porot olivat syöneet hänen juhannusruusunsa. Nyt saa olla tyytyväinen, kun ei ole niin mahtavan hieno kukkapihapiiri kuin naapurilla. Ei tarvitse enää kadehtia. Kauhea työhän siitä kauniista kukkapihapiiristä on ollut joka kesä, että en minä koskaan oikeasti ole sitä kadehtinut. Ja mielestäni näihin maisemiin sopii paremmin tällainen karu ja yksinkertainen piha.

Männyntaimet ja -nuorikot porot ovat tappaneet. Pystyyn kuolleita puita oli jo viime talven jäljeltä ja nyt on taatusti lisää tulossa. Loputkin siis meni! Jäkälät minua oikeastaan enemmän surettaa. Että ne nyt menee ja seitsemän vuotta kestää ennen kuin uudet kasvaa, jos kasvaa, jos maa saa olla poroilta rauhassa.

Kouluelämästä onnistumisen elämys: Oppilaat innostuivat Picassosta! Kerroin kaikenlaista ja sitten taiteiltiin. Oli ihanaa nähdä nuoret sellaisessa flowssa (vai onko se flou ? ei kai?).
Argentiinalainen ope kävi tutustumassa kouluumme. Hänellä oli suomalainen mies, joka puhui koko ajan omista kirjoistaan ja tekemisistään. Kuuluisa ihminen varmaankin, netistäkin kuulemma tietoa löytyy( Talvitie ..joku).

Pikku Otso Odessiivi kävi Mikula-iskän kanssa viikonlopulla. Olipa mukava! Sellainen söpöliini! Oli kiva huomata, miten hyvin Mikula hoivasi poikaansa. Ja poika oli niin kiintynyt isäänsä!

Nyt sitten tuli kunnon nuha. Dogga dii dugossa gu olla vaa voi. Ja eiku saunaan. Jaakoki tuli!

1 kommentti:

  1. Huomenta. Olen joka ilta käynyt kurkimassa, joko mummukkolassa olis uutta tekstiä ja pettyneenä sulkenut ja sanonut hyvää yötä. Nyt aamulla oli, ihana. Sinun blokiasi on mukava lukea ja nytkin ääneen nauroin, "onko katto lähtenyt". Pystyin täysin eläytymään siihen tilanteeseen. Jatka vain samaan malliin, eikä mitään paineita!!!!KIITOS. Riitta

    VastaaPoista