Pakkasta -28,5. Kävin Kasinin lenkittämässä. Kasin Kusija---Superkusija. Sain taas seistä viisi minuuttia ja odottaa, että SE loppuu. Eipä vain palellut, kun pukeuduin oikeaoppisesti. Otsalampun valossa tiirailin KK:n persereikää ja minusta näytti ihan siltä, että kohta se hyppää hankeen ja punnertaa. Mutta ei. Ei koko Kätkäjärventien matkalla. Malla minulle kerran opetti, että kun koiran persereikä näyttää tietynlaiselta, niin kohta se paskoo. En kait osaa oikein kuitenkaan katsoa. Loppumatkasta sammutin lampun ja ihailin mahtavan kirkasta tähtitaivasta.
Koulua on ollut nyt vajavainen viikko(kuten tekstistä huomaa...). Aamupakkaset on vähän jännittäneet, pääsenkö autolla perille vai en. Parhaimmillaan mittari on näyttänyt -32.
Iltapäivällä on jo huomattavasti valoisampaa, kolmen aikoihin ei enää tarvitse pitkiä ajovaloja.
Eilen taivas oli aivan uskomattoman värinen, kun aurinko yritti tunkea itseään horisontista ulos. Tuskanpuna oli hämmästyttävän kaunis.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi, kun minua nauratti mamman roisi kielenkäyttö, hahaah! T-U-H-M-A!
VastaaPoistaKyöstin kanssa käytiin tänään pari pikku lenkkiä ja kakkasaldo oli VIISI (5) kakkaläjää! Eikä tarvinnut edes persreikää tuijotella.
Paskasta puheenollen - Yksi opettajistani erehtyi luulemaan yhtä paniikkiesseistäni loistavaksi ja antoi siitä numeroksi viitosen!
Voi, tuota koiran elämää! Koiran hoitajankaan osa ei ole kadehdittava, kun persereikää pitää tutkia noin tiiviisti.Ulostamisasiat on myös aika usein puheenaiheina tämän ikäisten ihmisten arkielämässä. Toimiiko vai eikö toimi tällä urospuolisella henkilöllä. Aika kauhistuttavaa, kun miettii, tähänkö ikään on tultu.
VastaaPoista