Niinpä se meni tämäkin viikko, että ei mitään suurempaa ongelmaa onneksi ollut.Perjantaina, kun lähdin koulusta, niin tällainen kauniihko rauha laskeutui ylleni. Tämä on työmaisemani. Kiitollisena sitä katselen. Näppäsin vielä kuvan kotimatkalta, kun piti matkantekoa hiljentää, ettei tarvitse lumiauraa ohittaa. Kaunista ja rauhallista. Kaunista ja ihanaa. Hiljaista. Kyllä minä täällä viihdyn, vaikka joskus kaipaisi jonnekin kauas pois. En vain tiedä minne.
Ullis oli leiponut runebergin torttuja torstaina kotonaan ja toi sitten maistiaisia perjantain aamukahveille kouluun. Olivatpa hyviä ja komeita!
Siitä innostuin ja heti kotona aloin tohkeissani leipomaan elämäni ensimmäisiä runebergejä. Nam!
Tuli rumia ja littania ja kovia koppuroita! Suututtaa vieläkin!Tänään tein uudestaan toisella reseptillä, eikä tulos ollut sen kummempi. En tee enää ikinä! Kuka ne nyt syö, sata rupulaista...
Päivä meni poroa laitellessa. Pari lapaa vuolin käristykseksi ja lihaisat luut vielä keitin ja perkasin kitkaleet ja tein keittoa.
Käristyksen laitan pakasteeseen ensi viikonlopuksi, kun tulee nuorta porukkaa, enkä ehdi oikein muuten valmistella mitään, kun menen loppuviikoksi Rovaniemelle koulutukseen.
Keitto on huomiseksi. Menemme ensin taiteilija Veli Koljosen luokse ja sitten Pallakselle.
Lupasimme nääs viihdyttää kahta pianistia, joiden konsertissa olimme Olos Polar Centerissä torstai-iltana.
Kymmenen astetta pakkasta ja tuulee. Ei ole oikein ulkoiluilma.
Oi, kyllä tänne tuollaiset Runebergit kelpaisi... Sellaisia niistä aina tulee. Jos haluaa samanlaisia kuin kaupassa niin sinun pitää laittaa Jaakko nikkaroimaan sellasia lieriön muotoisia muotteja metallista. Minun ei tullu tänä vuonna leivottua, useana vuonna olen kyllä tehny ja samanlaisia rupuloita nekin on (mutta hyviä)
VastaaPoistaJa hyvinhän tuon tekstin saa luettua vaikka muotoilu onkin vähän modernia nykytaidetta :) Täällä vietetään toisen äitiysloman ensimmäisen päivän iltaa.
Minusta nuo on ihan itsetehdyn näköisiä ja pääasiahan on maku. Se lienee hyvä, kun on rasvaa ja sokeria, eikä ole palaneet. Minulla paloi eilen kaupasta ostetut pakastepullat. Ei syötävänhyviä, sellaisia koppuroita vaan. Ei tule syödyksi. Meinasin ensin, että vien töihin, kun siellä kaikki kelpaa, vaan en taida kuitenkaan kehdata. Kohta tulee pari naisystävää sauvakävellen päiväkahville. Paistoin uudet pullat ja nyt onnistui.
VastaaPoista