Viime viikolla olin Rovaniemellä koulutuksessa ja siellä torstai-iltana treffasin rakkaan siskoni Isokeskikamalan. Vähän shoppailimme ja sitten menimme syömään pizzaa. Kiitos, siskokulta, kun minut havahdutit, en sitä sinulle silloin sanonut, kun asia ei vielä silloin aivoihini takertunut. Kiitos siis siitä, kun sanoit: " Et tykkää siitä, etkä tästä!" Huomasin, että olin koko ajan kommentoinut: en tykkää Laura- hajusta( hajuvesi), en tykkää oluesta, en tykkää siideristä, en tykkää simpukoista, en tykkää tietokoneista, en tykkää opettaa musiikkia enkä liikuntaa, entykkääentykkääentykkää..
Nyt opettelen tykkäämään.
Ensin opettelen tykkäämään hiihtämisestä. Eilen aloitin ja oli aivan kamalaa. Varpaita paleli, selkä oli hiestä märkä, sukset lipsuivat, hartiat ja niska tulivat kipeiksi. Piti hiihtää lujaa, että äkkiä on suorituksen tehnyt. Miten siitä voi joku tykätä?
Tänään menin uudestaan. Avovävy voiteli sukset. Aamulla oli satanut uutta lunta ja tuuli oli paiskonut lumilönttejä ladulle. Mutta nyt meni jo paremmin. Räkä valui nokasta ja päästelin vain menemään. Kyllä se tästä taitaa lähteä. Kiitos avovävylle!
...mut parempi hiihdellä yksinään
tiens itse aukaista itselleen
ja yksin uhmata yötä ( E. Leino)
Leivoin laskiaispullia. Ei niin kauhean hyviä tullut. Kyllä nyt on tainnut leipomapeukalo paleltua. Valitettavasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei ole pakko kaikesta tykätä, mutta oppii sitä monta asiaa tykkäämään kuten Antti lipeäkalasta ja minä jopa autolla ajost vähän ja vahallepuolelle muutosta kovasti, vaikka alkuun EI EI. Ja kaikkeen oppii vähitellen!!!!
VastaaPoistaEt sinä ole mikään "en tykkää"-tyyppi. En minä sitä sillä sanonut. Sehän oli vain tilanteeseen kuuluva kommentti, joka oli tarkoitettu ohitettavaksi, ei lainkaan pohdittavaksi. Hurraa sinun hiihdollesi!! Minä en tykkää nykyään yhtään hiihtää. Ennen hiihdin, vaikken tykänny. Nyt en hiihdä, kun en tykkää. En tykkää!
VastaaPoista