perjantai 11. joulukuuta 2009

Tällä viikollakin tapahtui kaikenlaista. Väsytti. Väsytti...Piti syödä lakritsikonvehteja ähkyyn asti iltapäivällä kotimatkalla, jotta hereillä pysyi.

Keskiviikkona, kun kotipihaan karautin, niin siinäpä seisoi keskellä pihaa nuori taiteilija, Hanna Kanto. Oli Kilpisjärveltä Sodankylään matkalla ja piipahti meillä väliteellä. Kesäkuulle suunniteltiin ympäristötaideprojektia veneenlaskupaikalle.

Katri Puranen, "Jokinainen"- projekti-ihminen kävi myös keskiviikkona. Miten kylä voisi osallistua projektiin? Ideoitiin....Tämä Hannan ajatus, jokivalokuvanäyttely, juurityönäytös, lohestus, äijäraukkajutut, Akamellan hautuumaalla Jaakon vanhat virret...

Torstaina ei olisi millään jaksanut lähteä konserttiin Pöntsöön. Jaakko oli vähän lupaillut Raekallioille, että tulemme. No, lähdin. Olipa hyvä se! Selloa komea mies soitteli. Kyllä Bach osaa ja Hoffman!
Oloksen jälkeen oli tulla porokolari. Jos ei vastaan tuleva auto olisi ajanut poron päälle kunnolla, niin se olisi ollut meidän auton kyljessä. Kolahti niin, että kuului! Meidän puolella ojanpenkalla tökötti muutama poro mutta onneksi pysyivät siellä. Olipa lähellä! Just oli korjattu auto edellisen porokolarin jäljiltä, niin eipä olisi ollut mukavaa taas maksaa saturaisia omaa vastuuta ja olla ilman autoa viikkoja. Kotona selvisi, että BellaD. oli ollut ohitustilanteessa juuri tapahtumahetkellä mutta viisaana nuorena naisena ei jäänyt uteliaana pähkäilemään, kun näki, että asiat lutviintuu.

Tänään oli vielä kylätoimikunnan kokous. Jaakko puheenjohtajana pakosta paikalla. Teukka, naapuri, sihteerinä pakosta paikalla. Tikkapasi, rahis, pakosta paikalla. Minä ja Korkeamaan Eija vapaaehtoiset, pakosta paikalla, että kokous saadaan pidetyksi laillisesti. On aktiivinen kylä! Ei se haittaa, ihanaa olla rauhallisessa paikassa, jossa ei kukaan pakota mihinkään.

Bella D. laittaa saunaa. Vielä kuva kutosten Lucia-esityksestä. Vain osa porukasta kuvassa mukana. Oli tunnelmallista. Jospa näistä tilanteista jäisi näille esimurkuille herkkiä, kauniita, vahvistavia ja rakentavia muistoja.

2 kommenttia:

  1. Tästä sitä huomaa, miten hirveän paljon tapahtuu yhden päivän aikana, vaikka kuinka muka asuisi rauhaisassa paikassa. Elämässä on vipinää! Toivottavasti väsymys väistyy. Tuo sairastaminen on vienyt voimia.

    VastaaPoista
  2. Näin on. Onpa kiva, kun kommentoit. Hanimani! Honeymoney! Hunajaraha! Ihana nimi, en muistanutkaan!Hanimanimakkaramöhkylä!Sanoi Annitannitalleroinen ja haki kellarista voita, maitoa ja perunoita.

    VastaaPoista